Teatterin politiikkaa

Sekä kirjailija-tutkija Didier Eribon (s. 1953) että kirjailija Édouard Louis (s. 1992) kuvaavat omaa luokkahyppyään köyhästä maaseudun työväestöstä kulttuurieliittiin ja kipuilevaa kasvuaan homoiksi työväenluokkaisen arvokonservatiivisuuden keskellä.

Tampereen Työväen Teatterissa esitettiin kevätkaudella Eribonin Paluu Reimsiin -muistelmateokseen perustavaa näytelmää Itseen kirjoitettu. Lilla Teaternissa taas esitettiin samaan aikaan Våldets historiaa, joka perustuu Louisin kahteen ensimmäiseen omaelämänkerralliseen romaaniin.

Kirjojen ja näytelmien kautta avautuu myös kuva siitä, miten populistinen äärioikeisto on kaapannut osan vasemmistopuolueiden kannatuksesta tarjoamalla pääomaluokan sijaan maalitauluiksi maahanmuuttajat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.

Podca...

Stalker on Arkadi ja Boris Strugaskin scifiromaaniin perustuva Andrei Tarkovskin väkevän vertauskuvallinen elokuva, jonka päähenkilöt etsivät valtion visusti vartioimalta saastuneelta vyöhykkeeltä elämälleen tarkoitusta.

This is NOT Stalker taas on David Sandqvistin Sirius-teatterille ohjaama esitys, jossa neljä itsensä nimistä siriusteatterilaista jumittaa Georgian ja Venäjän välisellä raja-asemalla päästäkseen sopimaan Stalkerin teatterisovituksesta venäläisen tuotantoyhtiön kanssa. Paikalleen jämähtäneessä matkatarinassa aukeaa syvästalkerilaisia näkökulmia taiteeseen ja elämään liittyviin haaveisiin ja pelkoihin. 

Jaksossa ohjaaja David Sandqvist j...

Teatteriesityksiä tehdään näytelmistä, mutta näytelmä on myös itsenäinen kirjallisuuden laji. Podcastin vieraana ovat dramaturgit Rosa-Maria Perä ja Juho Gröndahl. Keskustelussa pohditaan kirjoittamisen ja dramatisoimisen työprosesseja – ja sitä, miten teatterin yhteisöllinen tekeminen ja esittäminen tuovat niin uusiin kuin vanhoihin teksteihin aina mukanaan yhteiskunnallista ajankohtaisuutta.

Keskustelu on tallennettu Roihuvuoren kirjamessuilta 21.3.2026.

Helsingin Tekstin talossa esitettiin maaliskuun lopulla Todellisuuden Tutkimuskeskuksen ja Mad House Helsingin esitystaideteosta hellänä – tender, joka käsitelee ikääntyvien queer- ja transihmisten yksinäisyyttä, traumoja ja yhteisöllisyyden löytämistä. Jakson vieraana ovat teoksen ohjaaja Eevi Tolvanen ja siinä esiintyvä Amos Lindqvist. Keskustelussa pohditaan queer- ja transidentiteettiin liittyviä kehollisia, psykologisia ja sosiaalisia jännitteitä, sitä miten taide voi auttaa niiden ymmärtämisessä ja sitä, miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat nyt niin jyrkän vihapuheen kohteena.

Lisätty 7.4.2026 maininta esityksestä Todellisuuden tutkimuskeskuksen ja Mad Housen yhteistuotantona.

Rajatila on Susanna Leinonen Companyn viides ikäihmisten ja ammattitanssijoiden yhteisvoimin toteuttama tanssiteos. Tatiana Urtevan koreografioimassa teoksessa tutkitaan ikääntymiseen usein liittämiämme fyysisiä ja psykologisia rajoja. Ohjelman vieraana ovat esityksessä tanssiva kirjailija Anja Snellman ja tanssiryhmän vetäjä Susanna Leinonen. Keskustelussa pohditaan ikääntymiseen liittämiämme kahlitsevia mielikuvia ja pelkoja – ja sitä miten tanssi voi olla keino kulttuurisesti rajoittuneen kehosuhteen käsittelyyn, ymmärtämiseen ja ylittämiseen.

Koko-teatterissa esitetään Anna Veijalaisen ohjaamaa ja Heini Junkkaalan kirjoittamaa Homoäitiä. Vanhemmuudesta ja aikuisuuteen havahtumisesta kertova näytelmä on viiltävillä arkihavainnoilla täyteen pakattu proosamonologi.

Jaksossa näytelmäkirjailija, ohjaaja ja Teatterikorkeakoulun dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen professori Junkkaala kertoo, miksi arjen yksityiskohdat ovat tärkeitä ja mitä niille tapahtuu, kun ne nostetaan teatterissa lavalle. Samalla esiin nousee myös kysymyksiä dokumenttiteatterin etiikasta, erilaisten seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien näyttämöllistämisen muutoksista sekä siitä, mikä ylipäänsä on teatterin suhde todellisuuteen.

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on Suomen sisällissodan traumaattisiin syihin, tapahtumiin ja seurauksiin paneutuva ikiklassikko.

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään kevään ajan Lauri Maijalan sovittamaa ja ohjaamaa, keskustelua herättänyttä tulkintaa Linnan teoksesta. Ohjelman vieraana ovat esityksessä Laurilan Elman roolia esittävä näyttelijä Aksa Korttila sekä mediatutkija Anu Koivunen. Keskustelussa pohditaan Linnan alkuteoksen merkitystä nykyajassa ja keskustellaan siitä miten uusi sovitus antaa tilaa klassikkoteoksen naisrooleille – kuten juuri Elmalle.

Toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton romahduksen välistä aikaa kutsutaan Suomessa Toisen tasavallan ajaksi. Siitä vuodet 1956–1982 tasavallan presidenttinä toimi nykyään maineeltaan ristiriitainen Urho Kekkonen. Samaan aikaan kun Suomi kamppaili suhteessa Neuvostoliittoon itsenäisyytensä asteesta, se muuttui maatalousmaasta teollisuusvaltioksi ja rakensi nykyisen hyvinvointivaltion perustan, kuten työaikaa, eläkkeitä, päivähoitoa ja peruskoulua koskeva lainsäädännön.

Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana ovat Kansallisteatterissa esitettävän Toinen tasavalta -näytelmän kirjoittaja ja esityksen ohjaaja Esa Leskinen ja historian tutkija Oula Silvennoinen, jotka olivat podcastin vieraina myös Leskisen Ensimmäinen tasavalta -näytelmää käsitelleessä jaks...

Pipsa Longan näytelmissä tutkitaan ihmisen ja muiden lajien tasavertaiseen kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Podcastin vieraana ovat näyttelijä Iida Kuningas ja eläinkysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola. Kuningas nähdään Espoon Teatterissa esitettävässä Peter asui talossa -esityksessä, ja hän on ollut mukana myös Viiruksessa esitetyissä Longan näytelmissä Toinen luonto (2018) ja Neljän päivän läheisyys (2021). 

Keskustelussa pohditaan ihmiskeskeisen maailmankuvan riippuvuutta käsitteellisestä ajattelusta ja hyvää tarkoittavaan eläinrakkauteen usein piiloutuvaa itsekkyyttä – sekä sitä, miten näitä asioita voi olla jopa helpompi tutkia sanoja väistelevän esitystaiteen kuin filosofian kautta.

Tanssi taidemuotona on perustavasti kiinni ihmisen suhteessa kehoonsa ja samalla luonnolliseen alkuperäänsä. Siksi tanssi on myös oiva ilmaisulaji, kun tutkitaan identiteettien moninaisuutta esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, vammaisuuden tai yleensä erilaisten kulttuurimme yhdenmukaistavien odotusten kannalta. Tanssi voi myös olla paikkasidonnaista, osallistavaa ja jopa suoraan kantaa ottavaa.

Podcastin vieraina ovat tanssija-koreografi ja vuodenvaihteeseen asti Zodiakin taiteellisena johtajana toiminut Jenni-Elina von Bagh ja tanssiin erikoistunut kulttuuritoimittaja Henna Raatikainen.

Keskustelussa pöyhitään tanssin yhteiskunnallisuuden eri muotoja ja sitä miten tanssi ilmaisulajina kohtaa teatterin ja muut esittävän taiteen ala

Avantgardella viitataan kokeilevaan taiteeseen ja tekijöihin, jotka muutoksen etujoukkona rikkovat aikansa vakiintuneita suuntauksia. Esitystaiteilija ja ohjaaja Tommi Silvennoisen teoksissa  – kuten Rakkautta ja kapitalismia Teatteri Telakalla (2025), Supermallit – ruumiillinen oratorio Tehdas Teatterissa (2023) ja 3 sisarta ja Tuntamaton sotilas Tehdas Teatterissa (2019) – laaja kaunokirjallinen ja filosofinen materiaali muuttuu fyysisen teatterin ja esitystaiteen keinoin tiivistetyiksi mielen ja kehon tiloiksi. Teatterin politiikkaa -podcastin vuoden ensimmäisessä jaksossa Silvennoinen kertoo muun muassa filosofian ja esittävän taiteen kohtaamisesta, taiteen tehtävästä ja avantgardeen sisältyvästä poliittisesta eetoksesta.

Monitaiteelinen ja kansainvälinen esitystaideryhmä Oblivia täyttää tänä vuonna 25 vuotta. 9.12.–14.2. Kiasma-teatterissa esitettävässä Reality Bang -teoksessa se kysyy, miten ihmiskunnan vastaus katastrofeihin kuten ilmaston lämpenemiseen ja fasismin nousuun näyttää olevan entistäkin kyynisempi hyväksikäyttö ja tarrautuminen kuviteltuun turvallisuudentunteeseen. Jakson vieraana ovat Oblivian perustajajäsen Annika Tudeer ja ryhmään muutama vuosi sitten liittynyt ääni- ja performanssitaiteilija Juha Valkeapää. Keskustelussa käydään läpi Oblivian kehollis-yhteisöllis-liikkeellisiä luomistapoja ja pohditaan miten esittävä taide voi kuvata ja muuttaa maailmaa.

Elli Salon kirjoittamaa ja Riikka Oksasen ohjaamaa Muistopäivää esitetään Kansallisteatterissa. Se kertoo Suomesta 1930-luvun Neuvostoliittoon ilman papereita loikanneista suomalaisista, jotka ajautuvat sikäläisen työleirijärjestelmän kurimukseen ja myöhemmin Stalinin vainojen uhreiksi. Ohjelmassa vieraana ovat kirjailija Elli Salo ja tutkija Ira Jänis-Isokangas, jolta on juuri ilmestynyt osin samaan historialliseen aineistoon perustuva tietokirja Kohtalona Gulag. Keskustelussa pohditaan näytelmän ja tutkimuksen tekemisen ohella traagista Suomea ja Venäjää koskevaa historian vaihetta, ihmisiä ylivoimaisten alistusvoimien äärellä ja taiteen ja tieteen vuoropuhelua maailman käsittämisessä.

Vuosituhannen vaihteessa Tiina Raudaskoski toimi Jouko Turkan apulaisohjaajana KOM-teatterille valmisteltua Osta pientä ihmistä -esitystä tehtäessä. Esitys peruuntui viime hetkellä ohjaajan ja näyttelijöiden välirikon takia. Raudaskoski kuvaa tuoreessa omaelämäkerrallisessa romaanissaan Ilmiantaja tuota aikaa Turkan työparina – ja kämppäkaverina. Jaksossa Raudaskoski kertoo kirjansa lähtökohdista, julkisuuskuvien takaisesta Jouko Turkasta sekä 2000-luvun alun teatterimaailman ilmapiiristä sellaisena kuin se näyttäytyi parikymppisen naisohjaajan silmin. 

Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Tuomas Rinta-Panttilan ohjaamaa näytelmää Aleksi Suomesta, joka perustuu Tuomas Kyrön samannimiseen kirjaan. Se kertoo Ukrainassa rintamalla vapaaehtoisena kuolleen entisen palkkasotilaan Aleksi Lysanderin elämäntarinan. Volodjan pojat on puolestaan Joel Hohkon esikoiskirja, jonka päähenkilö suomenvenäläinen Konstantin lähtee Venäjälle asepalvelukseen ja päätyy värvättynä sotaan Ukrainaa vastaan.

Podcastissa vieraana ovat kirjailija Hohko sekä toimittaja, antimilitaristi Mitja Jakonen. Jaksossa keskustellaan siitä, kuinka  sota Ukrainassa vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme sotaa taiteessa kuvattuna – ja millä keinoin taide voi auttaa meitä ymmärtämään sotaa psykologisesti, eettisesti ja yhteiskunnallisesti.

Q-teatterissa esitetään loppuunmyydyille katsomoille Opettaja, nyt -näytelmää. Siinä Elina Knihtilän esittämä teatterikoulun opettaja etsii keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettaan taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään. Jakson vieraana ovat näytelmän kirjoittaja Katariina Numminen ja esityksen ohjaaja Milja Sarkola. Keskustelussa pohditaan keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettamme taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään.

Cirkossa esitetään Sivuun Ensemblen ja Kallo Collectiven yhdessä tuottamaa esitystä Naapuri. Tanssia, sirkusta ja parkouria yhdistelevässä esityksessä pöyhitään naapuruuruuden ja lähiöyhteisöllisyyden olemusta. Jaksossa vieraana ovat esityksen ohjaaja-koreografi Ninni Perko ja tutkimustaustaa esitykseen tuonut sosiaaliantropologi Pekka Tuominen. Keskustelussa pohditaan myös naapuruuden kaltaisten pienyhteisöjen ja alueellisen identiteetin merkitystä ihmisille, sosiaalisten konfliktien yhteisöllistä hallintaa sekä sitä miten taiteella voi käsitellä ja tuottaa yhteisöllisyyttä.

Rosa Liksomin Väylä kertoo tornionjokilaaksolaisesta teinitytöstä, joka Lapin sodan (1944–1945) aikaan joutuu vastuuseen perhetilan lehmien siirtämisestä evakkoon Ruotsin puolelle. Teos kuvaa ajankohtaisella tavalla siviilien asemaa sodan keskellä, pakolaisuutta, luokkakysymyksiä sekä perheen sisäisiä jännitteitä ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita. Samalla se kertoo pikakelauksellisesta aikuiseksi kasvamisesta sekä ihmisten suhteesta muihin eläimiin.

Syyskuun lopulla suomussalmelaisella Pakko sanoa! -festivaalilla kantaesitettiin Mikko Roihan ohjaama ja nyt maata kiertävä sovitus teoksesta.  Tässä jaksossa Roiha ja monologiesityksen näyttelijä Ella Mettänen kertovat esityksen tekemisestä ja sen herättämistä ajatuksista.

Teatteri Takomossa esitettävä AntiG – traaginen painiruonelma yhdelle naisruumille yhdistää Sofokleen yli 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kirjoittaman Antigonen afroamerikkalaiseen juurimusiikkiin ja showpainiin. Ohjelman vieraina ovat näytelmän ohjaaja Pauliina Hulkko ja esiintyjä Hanna Raiskinmäki. Keskustelussa pohditaan, miten alkuteoksen keskeiset teemat julmasta vallankäytöstä, alistumattomuudesta, peritystä tragediasta, rajojen ylittämisestä ja kuoleman vääjäämättömyydestä osuvat tämän päivän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen.

Jouko Turkka (1942–2016) oli kiistelty ja kiitelty teatteriohjaaja ja opettaja sekä kulttuurisotien käynnistäjä. Tänä syksynä hänestä on ilmestynyt Kai Häggmanin ja Hannu Harjun kirjoittamat elämänkerrat sekä Tiina Raudaskosken autofiktiivinen romaani.

Podcastin vieraana on Jouko Turkka – Narri, nero, nöyryyttäjä -teoksen kirjoittaja Hannu Harju. Jakossa käsittelemme Turkan uraa ja hänen ristitiitaista perintöään sekä teatterin uudistajana että kulttuurikentän kylähulluna.

Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Jussi Moilan kirjoittamaa Kuningatarnäytelmää. Se kertoo Ruotsia 1600-luvulla hallinneen kuningatar Kristiinan ristiriitaisen henkilön kautta vallasta ja siitä luopumisesta, valistuksesta ja sellaisesta sukupuolen moninaisuudesta, johon yksinvaltiaalla oli halutessaan mahdollisuus. Ohjelmassa vieraana ovat näytelmän ohjaja Sini Pesonen ja nimiosaa esittävä Elsi Sloan. Ohjelmassa pohditaan Krisiinan pysäyttävän monipuolista edelläkävijyyttä ja sitä, miten näytelmä edustaa aina oman aikansa jollain tavalla rajattua ja painotettua tulkintaa kuvaamastaan historiasta.

Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.

Lokakuun 9.–11. Tanssin talon Pannuhallissa esitetään Tanssiteatteri Tsuumin ja Teatteri Metamorfoosin yhteistuotantona toteuttamaa versiota saksalaisen Falk Richterin Trustista. Vuonna 2008 kantaesitetty näytelmä kertoo miten silloin ajankohtaisen finanssikriisin aiheuttama talousrakenteiden romahdus rinnastuu yksityisissä ihmissuhteissa koettuun luottamuspulaan.

Ohjelman vieraina ovat esityksen koreografi-ohjaaja Samuli Nordberg ja siinä esiintyvä Anna Kuusamo. Keskustelussa pohditaan muun muassa tanssin ja fyysisen teatterin vahvuuksia yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyssä sekä finanssikriisin perintöä. Käsittelemme myös tällä hetkellä yhteiskunnassa ajankohtaista kollektiivista luottamuspulaa.

Yle Areenasta löytyy tuore televisiosarja Naapurin poika (Pojken i grannhuset), joka käsittelee lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista halua. 

Teatterin politiikkaa -podcastin syyskauden ensimmäisen jakson vieraana ovat sarjan kirjoittaja Eva-Maria Koskinen, ohjaaja Hannaleena Hauru ja siinä näyttelevä Rasmus Slätis. Jaksossa pohdimme muun muassa sitä, mitä taiteen näkökulma voi tuoda pedofilian (ja televisosarjassa kuvatun hebefilian) taustatekijöiden ymmärtämiseen ja miten vaativaa aiheen käsittely on myös elokuvissa ja teatterissa.

Q-teatterin Rikos ja rangaistus vierailee Tampereen Teatterikesässä 6.–7.8. Pienen tauon jälkeen jatkavan podcastin kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraina ovat esityksen ohjaaja Esa-Matti Smolander ja siinä näyttelevä Lotta Kaihua. Keskustelussa pohditaan muun muassa alkuteoksen yleisinhimillisiä teemoja ja esityksen taiteellisia valintoja. Entä miten vuoden 1866 klassikko sopii kuvaamaan tämän ajan polarisaatiota, kulttuurileikkauksia ja esimerkiksi väkivaltaisesti oireilevien nuorten miesten ahdistusta.

Nyt maaliskuussa Katajanokan tulli- ja pakkahuoneelle on ollut rakennettuna tilapäinen hyvinvointikeskus, jossa on esitetty 00100ENSEMBLEN immersiivistä teosta Night Spa & Wellness Center. Esityksen alussa kylpytakkeihin ja sandaaleihin puetulle yleisölle tarjotaan kehollis-terapeuttisia hoitoja, minkä jälkeen heidät ohjataan liikkumaan tilassa vapaasti ja tirkistelemään naamioiden takaa henkilökunnan kulissien takaista arkidramaattista elämää. Podcastissa vieraana ovat teoksen tekijätiimin jäsenet Henna Tanskanen ja Onni Hämäläinen. Keskustelussa pohditaan, mitä teoksessa tapahtuu yhteisöllisesti sekä sitä, millaisia psykologisia ja yhteiskunnallisia teemoja sen sisältä voi löytää. 

Viirus-teatterissa esitetään toukokuun alkuun asti Diptyk-esitystä, joka käsittelee kuoleman kohtaamista niin taiteessa kuin todellisessa elämässäkin. Minna Lundin kirjoittama ja ohjaama esitys kuvaa kuolemisen prosessia äärinaturalistisesti. Samalla se kääntää katseen siihen, millainen on taiteen suhde omaan kuolevaisuutemme. Lundin lisäksi jaksossa vierailevat esityksessä näyttelevä Jessica Raita ja lavastesuunnittelusta vastaava Riku Suvitie. Keskustelussa pohditaan esityksen dramaturgiaan, näyttelijäntyöhön ja tilallisuuteen liittyviä ratkaisuja ja sitä, miten teatteri voi olla oiva työkalu kulttuurissamme kuoleman kohtaamisen liittyvien tabujen ja torjuntojen ohittamiseen.

Vaara-kollektiivin dokumenttiteatteriesitys Kainuun metsäkiistat vierailee Helsingissä Teatteri Avoimisssa ovissa 27. ja 28.3.2025.  Esityksessä tutkitaan kainuulaisesta näkökulmasta, miten teknokraattisen ja luonnonsuojelullisen metsänäkökulman yhteensovittaminen on niin vaikeaa. Miksi viimeisten säästyneiden vanhojen metsien suojelu on tärkeää sekä alueellisesti että koko Suomen ja planeetan takia.

Ohjelmassa vieraana teoksesta, luonnonsuojelusta ja henkilökohtaisen metsäsuhteen päivittämisen tärkeydestä kertovat esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja Elsa Lankinen ja luontoaktivisti Miriam Ronkainen.

Kansallisteatterissa menee 6.3.2025 asti Marja Salon esittämä ja itse rakentama esitys Jäähyväiset eläimille. Ranskalaisen Antoine Jaccoudin vuonna 2017 kantaesitetyssä monologissa kertoja tuntuu pyytävän ihmiskunnan puolesta anteeksi eläimiltä kaikkea niiden kaltoinkohtelua. Yle Areenassa taas on kuunneltavissa Laura Gustafssoninohjaama ja yhdessä pseudoyymi Hilja Kerimäen kanssa kirjoittama audiodraama Maitotyttö. Se aiheutti vastikään kohun, koska joidenkin mielestä siinä kuvataan suomalaisten eläintilojen toimintaa liian karusti.

Jaksossa vierailevat Salo ja Gustafsson kertovat teostensa taustoista sekä käsityksistään ihmisten ja eläinten kohtaamisen näyttämöllistämisestä ja käsittelystä taiteessa.

Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä esitetään Riikka Oksasen ohjaamaa esitystä Sinun, Margot. Meri Valkaman samannimiseen menestysromaaniin perustuvassa näytelmässä 1980-luvun alussa lapsena Itä-Berliinissä asunut Vilja löytää vuosien jälkeen isänsä jäämistöstä rakkauskirjeitä, joiden alkuperän selvittäminen avaa Viljalle paitsi oman henkilöhistorian, myös näkökulmia kylmän sodan aikaisiin ja jälkeisiin käsityksiin DDR:stä. Jaksossa vieraana ovat kirjailija Meri Valkama ja näytelmässä Viljaa esittävä Satu Tuuli Karhu. Keskustelussa tutkaillaan kirjan näyttämöllistämiseen liittyviä ratkaisuja ja molemmissa teoksissa pohdittuja yhteiskunnallisia ja ihmisen oman elämänhistorian hallintaan

Studio Pasilassa esitetään Juho Mantereen kirjoittamaa ja ohjaamaa Uusi Eden -musikaalia, jossa ydinsodasta sattumalta selvinnyt teatteriseurue edustaa ihmiskunnan viimeisiä rippeitä ja tuntuu allegorisesti toistavan kaikki luomiskertomukseen ja Shakespearen tragediohin sisältyvät perusvirheet.

Podcastin vieraina ovat musikaalin sävältäjä ja kapellimestari Henri Lyysaari ja esityksen valo- ja lavastussuunnittelija William Iles. Keskustelussa pohditaan esityksen teeman ohella musikaalin tyylilajia ja yhteisöllisen teatterintekemisen voimaa.

Dario Fo (1928–2016) oli Nobel-palkittu italialainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan poliittisista farsseistaaan. Niissä hyökätään kapitalistista sortoa, katolisen kirkon aborttipolitiikkaa, kaksinaismoralistisia perhearvoja, järjestäytynyttä rikollisuutta, lahjontaa ja korruptiota vastaan. Tapanilan Työväen Näyttämöllä esitetään nyt Fon näytelmää Näillä palkoilla ei makseta! (1974).

Podcastin vieraana on näytemän ohjaaja Ari Wahlsten, joka tunnetaan myös näyttelijänä, näytelmäkirjailijana, dekkaristina, sarjakuvapiirtäjänä ja Lapinlahden linnut -yhtyeen pitkäaikaisena jäsenenä.

George Orwell kuvaa teoksessaan Eläinten vallankumous (Animal Farm, 1945) vertauskuvallisten eläinhahmojen kautta kuinka Stalin korruptoi Leninin idealistisen perinnön Neuvostolliton totalitarismiksi. Klassikko tarjoaa yhtä lailla nykyhetkessä ajankohtaisia lähtökohtia inhimillisen valtapelin, laumakäyttäytymisen ja propagandistisen manipulaation ymmärtämiseen.

Michael Baranin Kansallisteatteriin sovittamassa versiossa faabeli on käännetty ympäri, ja Orwellin tarinaa lavalla kertovat ihimisvangit voi  tulkita elinkautistaan lusiviksi tuotantoeläimiksi. Kevään ensimmäisessä podcastin jaksossa vieraana ovat esityksen näyttelijä Wenla Reimaluoto sekä sen puku- ja lavastesuunnittelusta vastaava Tarja Simone, jotka kertovat omasta suhteestaan näytelmään ja esityksen toteutukseen.

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään 6.5.2025 asti Kristian Smedsin ohjaamaa sovitusta Arto Paasilinnan vuoden 1975 romaanista Jäniksen vuosi. Teatterin politiikkaa -podcastin sadannessa jaksossa ohjaajakonkari kertoo esityksen tekemisen ohella esimerkkejä yli 30 vuoden aikana kertyneistä kokemuksistaan ja näkemyksistään teatterista.

Teatterin politiikkaa -podcastin vuoden viimeinen jakso on live Rosebudin Sivullinen-kirjakaupasta Voiman Teatteriliitteen julkistamistilaisuudesta. Haastateltavina ovat oopperalaulaja-näyttelijä-tuottaja Reetta Ristimäki, Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Anni Mikkelsson ja Teatterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeesta osaltaan vastaava teatteritoimittaja Maria Säkö. Keskustelussa pohditaan yleensä teatterialan ajankohtaisia näkymiä ja erityisesti teatterijournalismin tilaa ja tärkeyttä.

Rosebud on Voimaa julkaisevan Voima Kustannus Oy:n osakas.

Kahdesti Finlandia-palkittu kirjailija Pajtim Statovci kertoo Helsingin Kirjamessuilla nauhoitetussa jaksossa tuoreen Lehmä synnyttää yöllä -romaaninsa synnystä ja laajemmin tavoistaan kirjoittaa. Keskustelussa käsitellään myös hänen aikaisempien teostensa – Kissani Jugoslavia (2014), Tiranan sydän (2016) ja Bolla (2019) – teatterisovituksia sekä sitä miten Statovcin luomien päähenkilöiden sisäiset ja ulkoiset jännitteet antavat aineksia näytelmien perustaksi.

Kansallisteatterissa esitettävä Tony Kushnerin kirjoittama, 1990-luvun alussa kantaesitetty Angels of America sijoittuu 1980-luvun lopun New Yorkiin aids-epidemian ja reaganilaisen uuskonservatiivisuuden keskelle. Jaksossa ohjaaja Linda Wallgren ja Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield pohtivat teoksen ajankohtaisuutta suhteessa Trumpin sekoittaman USA:n nykytilanteeseen ja Suomessa vahvistuviin yhteiskunnallisiin jännitteisiin, jotka kohdistuvat erityisesti seksuaalisten ja etnisten vähemmistöjen asemaan.

Näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pipsa Lonka on kirjoittanut todellisiin tapahtumiin perustuvan näytelmän Peter asui talossa, joka kertoo itsemurhan tehneestä delfiinistä. Kirja on julkaistu Tetterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeen kautta jo ennen kuin sitä on sovitettu kertaakaan näyttämölle. Tässä Helsingin kirjamessujen Kultti-lavalla tehdyssä jaksossa Lonka kertoo pitkäaikaisesta työstään ihmisen ja muiden lajien tasavertaisen kohtaamisen äärellä. T/U/A-kustanushankkeen Maria Säkö puolestaan selittää, miksi juuri tällaisia näytelmiä kannattaa julkaista myös kirjana.

Q-teatterissa esitetään 5.12. asti näytelmää Tuvi toas eli Pulu huoneessa, jossa käsitellään kansallisidentiteettiä ja siihen liittyviä jännitteitä erityisesti suomalaisuuden ja virolaisuuden välisellä liukuvalla alueella. Jakson vieraina ovat näytelmän kirjoittaja-ohjaaja Anna Jaanisoo ja siinä päähenkilöä esittävä Anna-Sofia Tuominen. Keskustelussa pohditaan suomalaisuuden ja virolaisuuden kohtaamisen ohella laajemmin kansallisen identiteetin monimutkaisuutta, siirtolaisuutta, nykyisinkin maahanmuuttoon liittyviä sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä sekä sitä, mitä ajatuksia tässä ajassa herättää paluu 90-luvun yhteiskunnallisiin tunnelmiin.

Viime huhtikuussa Helsingin Töölön Minervaskolaninssa ensi-iltaan tullut ja 11.11. Turun Kaupunginteatterista valtakunnalliselle kiertueelle lähtevä Jumppatytöt on Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen kirjoittama ja esittämä dokumenttiteatteriesitys. Se perustuu tekijöiden omiin kokemuksiin tyttöjen joukkovoimistelun parissa. Yhteisöllisen liikunnallisen harrastuksen innostavan puolen ohella se käsittelee yhdenmukaistavaan kehonkuvaan ja sosiaaliseen ulossulkemiseen liittyviä vallankäytön rakenteita ja traumoja. Ohjelmassa vierailevat Havukainen ja Lahdenmäki kertovat esityksen taustoista ja siihen liittyvistä vaikuttamisen pyrkimyksistään sekä yleensä omasta suhteestaan esittävän taiteen tekemiseen.