Ihmiskoodi-podcast

Ihmiskoodi-podcast K3J39: Levottomat jalat - Mistä on kyse ja kuinka voit lopettaa ravistelun? Oletko koskaan istunut illalla sohvalla, ja jalat tuntuvat yksinkertaisesti pakottavan liikkeeseen? Saati sitten kun pääset sängynpohjalle ja jalat alkavat vatkata kuin piirrettyjen maantiekiitäjällä. Levottomien jalkojen syndrooma (RLS) ei pahimmillaan ole vain jalkoihin vaikuttava pieni vaiva vaan oire, joka voi ulottua mm. käsiin asti. Nykypäivänä on onneksi löydetty syy-yhteyksiä mistä kyseinen vaiva voi johtua, sekä kehitetty hoitokeinoja joilla kiusallisen vaivan voi saada aisoihin. Tässä jaksossa pureudumme siihen, miksi jalat tuntuvat levottomilta levossa, miten esim. krooniset sairaudet, aivojen dopamiinijärjestelmän häiriöt...

Kukapa meistä ei olisi joskus painanut aamulla torkkukytkintä herätyskellon soidessa, ja ajatellut: “Vielä ihan hetki…” Lopulta – pahimmillaan jo seitsemännen kerran jälkeen – sitä huomaa olevansa entistäkin uneliaampi ja ärtyneempi. Kiire painaa niskaan, vaikka tarkoitus oli aloittaa päivä rauhassa ja levollisesti. Mistä tässä oikein on kyse? Torkuttaminen on tuttu ja yleinen ilmiö, mutta sen vaikutuksia unen laatuun, vireystilaan ja suorituskykyyn on alettu tutkia vasta viime vuosina tarkemmin. Joidenkin tutkimusten mukaan torkuttaminen voi hetkellisesti parantaa kognitiivista suorituskykyä heti heräämisen jälkeen – mutta tämä vaikutus häviää nopeasti. Toisaalta heräilyn pidentäminen voi joillekin auttaa siirtymään vähitellen hereille kevyemm...

”Olen vakuuttunut siitä, että materiaaliset asiat voivat tehdä elämästä miellyttävämpää, mutta pohjimmiltaan, jos sinulla ei ole todella hyviä ystäviä ja sukulaisia, jotka merkitsevät sinulle jotakin, elämä on todella tyhjää ja surullista – ja materiaalinen omaisuus lakkaa olemasta tärkeää.” — David Rockefeller Jokainen meistä on varmasti elämänsä aikana huomannut, että jostain ihmeellisestä syystä tiettyihin kohtiin kotia alkaa kertyä tavaraa, jota vain kasaantuu ja kasaantuu. Laatikoita löytyy, joiden sisältöön ei ole koskettu viimeiseen kymmeneen vuoteen, ja vaatekaapin hyllyt kätkevät vuosikausia koskemattomina olleita vaatepinoja – ihan vain varmuuden vuoksi, jos noita joskus taas tarvitsisi päälleen laittaa. Miks...

Juoru – se hiipii kahvipöytään, työpaikan käytävälle, WhatsApp-ryhmiin ja jopa julkisiin medioihin. Mutta miksi me oikeastaan juoruamme? Onko kyse aina pahansuovasta puheesta, vai voiko juoru myös suojella, yhdistää ja vahvistaa moraalia? Tässä Ihmiskoodin jaksossa sukellamme Pelsin kanssa juoruilun psykologiaan ja evolutiiviseen historiaan. Pureudumme tutkimuksiin, joiden mukaan juoruilu ei ole pelkkää hömppää – vaan itseasiassa osa ihmiselle ominaista sosiaalista taitoa, joka voi rakentaa tai rikkoa. Juoruilu on pohjimmiltaan sosiaalinen taito, ja sen vaikutus riippuu siitä, miten sitä käytämme. Rakentavasti käytettynä juorut voivat suojella yhteisöä ja lujittaa ihmissuhteita; väärinkäytettynä ne voivat rikkoa luottamusta ja satu...

Voiko olla eri mieltä toisen kanssa – ilman että keskustelu lipsahtaa väittelyksi, asiattomuuksien laukomiseksi tai kuiluksi kahden ihmisen välille? Jokainen meistä tietää miten välillä on hankalaa hyväksyä toisen erilainen näkemys asiaan - varsinkin jos vielä toinen sattuu olemaan oikeassa! Tässä jaksossa sukellamme siihen, miten rakentava erimielisyys toimii. Miten ilmaista näkemyksensä rehellisesti, mutta kunnioittavasti? Miten kuunnella toista niin, että kumpikin tuntee tulleensa kuulluksi? Jaksossa käydän läpi 10 käytännöllistä tapaa keskustella eri näkemyksistä ilman, että keskustelu muuttuu sanasodaksi tai että toinen, joskus molemmat vetäytyy omiin poteroihinsa puolustuskannalle. Hyppää mukaan jakson ääniaalloille ja opi askele...

Voiko vaatteet todella vaikuttaa siihen, miten ajattelemme, tunnemme ja toimimme? Tässä jaksossa sukelletaan pukeutumisen syvempiin kerroksiin – ei vain siihen, miltä näytämme, vaan pukeutumisen historiaan ja siihen miten pukeutuminen vaikuttaa mieleemme. Tiesitkö muuten, että vaatteilla voi olla suora yhteys tarkkaavaisuuteen, itsevarmuuteen ja jopa moraalisiin valintoihin? Entä miten eri värit vaikuttavat mielialaan, tai kuinka pukeutumisella voi vaikuttaa minäkuvaan, sekä itsevarmuuteen. Jaksossa käydään läpi myös monille mieltä askarruttavat perinteisimmät “dresscodet”, eli pukukoodi -kokonaisuudet. Milloin voit ottaa vaatekaapista rennomman asuvalinnan, milloin syytä pukea puvun lisäksi koruja tai onko kravatti vai rusetti pakollinen? Takaan, että tämän jakson jälkeen...

Mausteet ovat olleet ihmiskunnan historiassa läsnä monessa valossa. Niitä on käytetty ruoan maustamiseen ja säilömiseen, aromien esiintuomiseen, uskonnollisissa rituaaleissa, kaupankäynnin välineenä – ja jopa ruumiiden balsamointiin muinaisessa Egyptissä. Mausteet ovat historiassa toimineet niin palkan maksun välineinä kuin yhteiskuntaluokkien erottajina. Mausteiden ja yrttien käyttö oli rikkaiden etuoikeus, ja se toimi samalla statussymbolina – merkkinä korkeammasta asemasta. Mausteiden arvostusta värittivät myös lukuisat myytit ja tarinat. Niiden kuljettamiseen liittyi riskejä: Silkkitien vaarat, korkeiksi kohoavat tullimaksut ja jopa kaupankäyntiin vaikuttavat kapinat olivat osa maustekaupan todellisuutta. Tervetuloa mukaan mausteilla kuorrutettuun jaksoon, jossa herrojen jutut ovat aina vähintään ylisuolai...

Jos maailman parhaaksi urheilussa tulisi sillä, kuka treenaisi eniten ja kovimmin, olisi tie huipulle aika yksiselitteinen ja ”helppo”. Repisit vaan itsestäsi tehoja niin paljon kuin pystyt, tekisit enemmän ja tulokset seuraisi systemaattisesti perässä. Kuintenkin jokainen meistä tietää, ettei tarina ole näin. Sillä tuosta yhtälöstä puuttuu kehitykselle olennainen komponentti jossa luodaan superkompensaatiota, korjaavaa vaihetta treenaamisen aiheuttamasta stressistä kohti ylikorjaavaa tilaa. Tätä kutsutaan palautumiseksi. Voisikin sanoa, että se kuka pystyy treenaamaan laadukkaimmin ja huolehtimaan parhaimmin palautumisestaan, kehittyy ylivoimaisesti parhaiten. Mistä sitten tiedät, oletko palautunut edellisestä treenistä tai stressiärsykkeestä riittäväst? Sekä millä voisit tätä mitata älylaitteide...

“Jokainen, joka on pidellyt aaltojen silittämää kiveä kädessään tietää, että jatkuvilla hyväilyillä on ihmeitä tekevä voima” -Tommy Tabermann Vaikka halaus saattaa tuntua yksinkertaiselta eleeltä, tiede osoittaa, että fyysisellä kosketuksella on merkittävä rooli sekä tunne- että kehon hyvinvoinnissa. Kuten Tabermann upeasti runossaan sanoo: "Ihmeitä tekevä voima – uskon, että se on totta." Ihmisen läheisyys, aito läsnäolo ja lämmin halaus on yhdistelmä, joka parhaimmillaan voi ylittää kovimmankin kipulääkkeen tehon – vaikuttaen kohtiin, joihin edes lääke ei yllä. Halausmuotoja on monia, ja niiden tarkoitus tai vaikutus voi vaihdella tyylin, voimakkuuden ja keston mukaan. On tutkittu, mikä olisi optimaalinen halauksen...

L-karnitiini on ollut treenaajien keskuudessa tunnettu lisäravinne, jota on pitkään pidetty puheenaiheena erityisesti rasvanpolton tehostajana. Välillä se nousee suurempaan keskusteluun, kun taas toisinaan se jää taka-alalle uusien trendituotteiden vallatessa tilaa. L-karnitiinilla on kuitenkin monia muitakin hyötyjä kuin mahdollinen rasva-aineenvaihdunnan tehostaminen – se osallistuu useisiin fysiologisiin toimintoihin aina aivojen “boostaamisesta” lähtien. Tässä intensiivisessä jaksossa pureudumme ajankohtaisiin tutkimustuloksiin ja siihen, missä kaikessa L-karnitiini eri muodoissaan voi olla hyödyllinen – olitpa sitten kestävyysurheilija, intohimoinen bodaaja tai työssäkäyvä arjen sankari. On kuitenkin tärkeää muistaa, että hyvinvointi rakentuu perusasioista, ei yksittäisten ravintoaineiden tai lisäravinteiden kikkailusta. Lisäksi t...

Miksi jotkut ihmiset heräävät aamunkoitteessa täynnä energiaa, kun taas toiset eivät saa itseään hereille ennen puoltapäivää tai ovat aamuäreitä kuten rakas Peltsimme? Olet ehkä kuullut käsitteistä aamu- ja iltavirkku, mutta todellisuudessa uni-valverytmiä määrittää paljon laajempi kokonaisuus – kronotyyppi. Kronotyyppi kertoo, milloin kehosi on luonnostaan tehokkaimmillaan, milloin vireystila on huipussaan ja jopa sen, miten unirytmi voi vaikuttaa persoonallisuuteen, ruokailutottumuksiin ja keskittymiskykyyn. Onko iltavirkkuus oikeasti huono asia? Entä mitä tarkoitetaan sosiaalisella “jetlagilla”? Onko se yhteydessä kronotyyppiisi? Tässä jaksossa pureudumme kronotyyppiteoriaan – mitä tiede sanoo siitä, ja miten oma kronotyyppisi voi vaikuttaa hyvinvointiisi, työhösi ja jopa sosiaaliseen elämääsi. Ja e...

"Our Body is Shaped by the Way We Move Through Life" Kävely on yksi ihmisen tyypillisimmistä tavoista liikkua paikasta toiseen. Lapsena sen opimme, ja siitä tulee lähes automaattinen toiminto – ellei vamma tai toiminnallinen häiriö vaikuta siihen. Arjessa siihen ei juuri tarvitse kiinnittää huomiota tai keskittyä. Mutta pitäisikö sittenkin, ainakin aika ajoin? Kävelystä voi päätellä monia asioita, kun tarkkailee, miten ihminen liikkuu. Se voi paljastaa nykyisiä tai menneitä vammoja, jotka ovat muovanneet liikestrategiaa, kertoa henkisestä tilasta, persoonallisuudesta tai jopa aistien toiminnasta. Tässä jaksossa pureudumme kävelyn yleisiin terveyshyötyihin ja sivuamme myös näitä taustavaikuttimia – tok...

Elämä on harvoin lineaarinen suora linja voitoista voittoihin, onnistumisten ja euforian seuraten toinen toistan peräjälkeen. Jokaiselle meistä on osunut kohdalle suurempia tai pienempiä kiviä kenkään tai hetkiä, jossa kuuluisan kulman takaa on tullut vastaan lähes megatonnin raamit omaava luotijuna. Elämä on sillä silmänräpäyksen muuttanut suuntaa dramaattisesti tai vähintään saanut oman pakan levähtämään täysin hallitsemattomasti pöydälle. Vaikka juuri siinä hetkessä voi tilanne ja tunne tuntua ylitsepääsemättömälle, niin usein kun opit tarkastelemaan tilannetta oikeilla työkaluilla, löytyy uusia väyliä muodostaa taitoja mennä eteenpäin tai...

On usein sanottu, että vatsa ja suolisto on terveytemme perusta. Se miten suolistomme ja ruoansulatuksemme voi on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. On tutkittu, että jopa kolmannes aikuisväestöstä Suomessa kärsii säännöllisesti ruoansulatusongelmista, jotka vaikuttavat elämänlaatuun hieman tai merkittävästi. Syitä voi vatsan ongelmiin olla monia, mutta yksi suolistomme terveyden keskeisistä tekijöistä on suoliston mikrobiomiamme hyvinvointi. Suolistomme mikrobiomi, eli siellä elävien mikro-organismien yhteisö, on keskeisessä roolissa ravintoaineiden imeytymisessä, immuunijärjestelmän toiminnassa ja jopa mielialan säätelyssä. Tämän monimutkaisen ekosysteemin tasapaino on ratkaiseva tekijä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnillemme. Mitä elintärkeää roolia näyttelevät ruoansulatuksessa ja s...

Puheääni on yksi ihmiskehon ihmeistä – uniikki ja olennainen osa persoonallisuuttamme. Se rakentuu monista eri tekijöistä, ja äänenkäytöllä sekä sävyllä voimme ilmaista tunteita, luoda tunnelmaa ja vaikuttaa ympäristöömme. Miten puheääni muodostuu? Mitkä lihakset ja anatomiset rakenteet ovat äänenmuodostuksen takana? Millaisia äänirekistereitä meillä on, ja mitä harjoitteita voit kokeilla saadaksesi äänesi kirkkaammaksi ja vahvemmaksi? Jaksossa saatat melkein kuulla myös Peltsin laulunäytteen – mutta promillet jäivät liian alas, jotta hänen sointuva tenori olisi päässyt loistamaan muuallakin kuin karaokebaarin lavalla. Ihmiskoodi noudattaa tiukkaa nollatoleranssia alkoholin suhteen, mutta huonoja juttujen, sekä epävireisten vitsien toleranssi on erittäin...

Elämän polulla jokaiselle tulee hetkiä, jolloin avun pyytäminen on tarpeen. Joskus kyse on pienestä jeesistä, joskus suuremmasta – mutta molemmissa tapauksissa perusasia on sama: pyydät toista antamaan jotain, mitä sinulla ei sillä hetkellä ole. Avun pyytäminen on monille vaikeaa. Usein taustalla on halu selvitä itse, “minä itse” -periaatteella. Saattaa myös tuntua nololta tai vaivaannuttavalta pyytää apua, etenkin jos on tottunut pärjäämään yksin. Toisille taas avun pyytäminen on luontevaa – heillä on hallussa palvelusten pyytämisen ja tarjoamisen koodisto, tai ainakin niin toivoisi. Samanlaiset ristiriidat pätevät myös avun antamiseen. Jotkut kokevat auttamisen sisäsyntyisenä h...

"Katkeruus on tunne, joka kahlitsee sinut kaikkeen, mikä sinua on joskus loukannut. Siksi kipusi ei koskaan katoa, ellet osaa päästää irti." Chip on your shoulder on sanonta, jota englanninkielessä käytetään kuvaamaan katkeruutta tai loppuun käsittelemätöntä, mieltä kaihertavaa asiaa. Se on kuin negatiivinen ääni, joka kuiskuttelee olkapäältäsi, muistuttaen menneisyyden vääryyksistä ja projisoiden niitä nykyhetkeen. Ehkä kyse on jostain, joka tapahtui jo kauan sitten, mutta joka yhä heittää varjonsa tämän hetken ylle. Katkeruus on syvää, jatkuvaa vihaa ja synkäksi juurtunutta tunnetta, joka epätasapainottaa ja sairastuttaa sekä kehoa että mieltä. Sen taustalla voi olla monia syitä...

Aerobinen tappaa lihaskasvun. Näin ainakin on uskottu ja uskoteltu jo pitkään voimaharjoittelulle vannoutuneiden treenipiireissä. Ja saman tarinan olen kuullut myös toisinpäin lausuttuna: voimaharjoittelu – erityisesti lihasmassaa kasvattava, hypertrofinen harjoittelu – tuhoaa kestävyysominaisuudet. Kummassakin väitteessä on oma totuuden siemenensä, mutta kuten monessa muussakin asiassa tässä maailmassa, tarina ei välttämättä ole niin mustavalkoinen. Voisiko siis aerobinen harjoittelu hyödyttää lihasmassan tai voiman hankkimista? Entä toisinpäin, onko voiman lisääntyminen hyödyllistä kestävyysliikkujalle? Ja mitä jos näitä ominaisuuksia kehitetään samassa treenissä – onko se järkevää? Jos on, mitä asioita tulisi ottaa huomioon? Tule mukaan kuuntelemaan vinkit...

HIIT (High Intensity Interval Training) -harjoittelu on ollut treenipiireissä tuttu metodi vuosien ajan, välillä sen nousten pintaan hieman vahvemmin, välillä muiden trendien valloittaessa kuntoilumarkkinoita. HIIT-harjoittelu on nimensämukaisesti harjoittelumuoto, jossa vuorottelee kovatehoiset osuudet yhdessä kevyemmän tehon kanssa - tarkoituksena kehittää mm. hapenkuljetuselimistön kapasiteettia, eri energiantuottojärjestelmiä, lihasten tehontuottoa ja maitohaponsietokykyä. Uusimmat tutkimukset ovat myös huomanneet tämäntyylisellä harjoittelulla olevan hyötyjä myös aivoille niiden tuottamien välittäjäaineiden kautta. Voimme boostata korviemmeväliä pyöräyttelemällä harjoittelun tehoruuvia edestakaisin ja saada arvokasta lisäkapasiteettia käyttöön niin keholle kuin mielelle. Jaksossa käymme läpi mm. Mitä fysi...

Tälläkertaa kävikin niin, että itse podin isäntä joutui ”haastattelijan penkkiin” omassa formaatissaan. Jakson tuottaminen lähti ajatuksesta kun tyttäreni sai koulusta psykologian tunnilta tehtäväksi tehdä lyhyen haastattelun liittyen kysymyksiin ihmisen aivoista. Jaksossa keskustelemme mm. miten aivomme toimivat erilaisissa tilanteissa kuten käyttäytymisen säätelyssä, tunnereaktioissa tai silloin kun kohtaamme stressiä tai traumatisoivia tilanteita. Jakson tekeminen oli allekirjoittaneelle todella merkityksellinen ja arvokas hetki saada oma tytär vieraaksi ja on myönnettävä että tätä jaksoa tehdessä oli kyllä täysin erilainen mentaalinen jännite päällä - sitä huomasi olevansa hiukan erilaisessa rooliasetelmassa jossa o...

Meistä jokainen on varmasti joutunut joskus lipsauttamaan hätävalheen, mikä on karannut joko yllättäen huulilta tai hetken harkinnan jälkeen senhetkisen tilanteen parhaimmaksi vaihoehdoksi arvioituna lopputulemana. Valehteleminen, olkoon pientä tai suurta ei ole kunnioitettavaa tai arvostettavaa, mutta joskus tällekkin saattaa olla oikeutettu paikkansa. Monesti se riippuu sekä tilanteesta, mutta myös sen eettisestä selkänojasta. Miksi siis valehtelemme, mitä selityksiä tälle löytyy niin käyttäytymisen, evoluution kuin sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta? Näistä ja valehtelematta paljon muusta aiheen vierustoiltakin jälleen asiaa pohtivat Team Ihmiskoodin valkoisten valheiden harmaalla alueella luistelijat, Pauski ja Peltsi Lähteet: Kirjat: Telling...

Itsevarmuus tai itseluottamus on ominaisuus, joka tuntuu joillakin tulevan kuin synnyinlahjana. Tai jos kuulostelemme pienten lasten puhetta, kuulostaa se välillä suloisen itsevarmalta, vailla ripaustakaan epäröintiä - maailma on avoin uusille valloituksille vain mielikuvitus ollen rajana! Miksi sitten tuo lähestulkoon ylenpalttinen itsevarmuus murenee aikuistuessamme. Huomaamme epäröivämme välillä jopa naurettavalta tuntuvissa asioissa ja jännitämme olematonta? Tai pahimmillaan, jätämme ottamatta askelia kohti niitä asioita joista salaa haaveilemme ja joita toivomme toteutuvat. Vain siksi, että emme usko omiin kykyihimme tai luota, että matka opettaa ja askeleemme lopulta kantaa. Tai jos ei, niin entä sitten? Ensik...

Miksi tietyt tarinat jäävät mieleemme ikuisiksi ajoiksi? Mikä tekijä tarinassa oli, mikä sai sinun mielen tarttumaan siihen niin lähtemättömällä tavalla? Tässä jaksossa vierailemme tarinoiden maailmassa ja pohdimme sitä, miten tarinoiden rakenne voi muuttaa kuulijan tunnekokemusta – oli kyseessä draama, kauhu, sankaritarina tai fantasia. Entä, mitä tapahtuu aivoissamme kun uppodumme hyvää tarinaan, mitkä elementit tekevät tarinoista samaistuttavia ja unohtumattomia? Käymme Peltsin kanssa läpi myös poikkileikkauksen tarinankerronnan erilaisista tekniikoista, kuten takautumista, ja siitä, miten ne voivat muokata tarinan sävyä ja jättää tilaa kuulijan mielikuvitukselle." Joten siis, hyppää meidän seuraan tutkimaan tarinoiden taikaa ja niid...

Kuvittele hetki, kun sydämesi hakkaa, kätesi hikoavat ja mielesi etsii epätoivoisesti ulospääsyä. Pelko, tuo yksi seitsemästä universaalista tunteesta, on aina ollut osa ihmisen selviytymistä. Mutta onko se enää vain hyödyllinen vaisto, vai onko siitä tullut myös modernin elämän lamauttava voima? Pelko on kuin kaksiteräinen miekka – se voi pelastaa meidät vaaran hetkellä tai estää meitä elämästä täysillä. Pelon tasoja on myös erilaisia, kullakin oma tarkoituksensa saamassa meidät parhaimmillaan toimimaan tehokkaasti tai pahimmillaan traumatisoitumaan lähes toimintakyvyttömäksi. Miten pelko meissä manifestoituu fysiologisesti, sekä millaisia tapahtumaketjuja syntyy hormonaalise...

Aikuisen ihmisen iho painaa noin 5 % kehon kokonaispainosta ja kattaa 1,5–2 neliömetrin pinta-alan. Se on kehomme suurin elin – enemmän kuin vain suojakerros, se on peili, joka heijastaa terveyttämme, elämäntapojamme ja jopa tunteitamme. Jaksossa teemme sukellusmatkan syvälle ihon eri kerroksiin ja tarkastelemme, miten ne toimivat yhdessä suojellakseen ja uudistuakseen. Käymme myös läpi mm. Miten iho toimii kehomme terveyden peilinä ja mitä tietoa se voi antaa ravitsemuksestamme, hormonitoiminnastamme ja sairauksista? Kuinka stressi, elämäntavat ja ikääntyminen vaikuttavat ihoon? Iho on paljon muutakin kuin vain ulkokuori ja mitä ihon eri kerrosten tehtävinä on? Jos iho voisi puhua, mi...

Oletko koskaan huomannut, kuinka odottaminen tuntuu nykyään yhä vaikeammalta? Hetki jonossa, viivästynyt viesti tai päämäärä, jota joutuu odottamaan voi joskus tuntua lähes sietämättömältä. Onko tämä aina ollut näin vai onko aivojemme kärsivällisyyden lihas heikentynyt nopeiden palkintojen aikakaudella? Kärsivällisyys on taito, jota on kutsuttu niin hyveeksi kuin elämänlaadun salaisuudeksi. Se on kyky odottaa, sietää ja kestää ilman, että impulsiiviset tunteet vievät meitä mukanaan. Mutta miten kärsivällisyyttä voi kehittää maailmassa, jossa kaikki on saatavilla yhdellä napin painalluksella – ja mitä hyötyjä tästä kadotetusta taidosta voisi arjessamme o...

Oletko koskaan kokenut hetkeä, jossa kaikki ympärilläsi tuntuu tutulta, mutta tiedät, että et ole ollut siellä ennen? Se outo tunne, kuin näkisit tulevaisuuden muistona, kutsutaan déjà vu’ksi – ilmiöksi, joka kiehtoo ja hämmästyttää mieltä. Déjà vu voi olla aivojen muistin oikku – sivuraide, jossa nykyhetki hämmentyy ja tuntuu toistolta. Mutta mistä tässä ilmiössä oikeastaan on kyse? Onko déjà vu pelkkä hermoston "glitch," vai voisiko se paljastaa jotain syvempää mielestä ja muististamme? Monet uskovat, että kyse on pelkästä muistin harhasta, mutta toiset ovat nähneet déjà vu’n yhteytenä johonkin suurempaan: ehkä menne...

“Ollako vai eikö olla, siinä pulma,” tätä pohti William Shakespeare tragediassaan Hamlet tuskaisesti 3. näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa. Päätöksenteko on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka määrittää, millaisia polkuja valitsemme elämässämme kulkea. On sanottu, että jos et itse tee päätöksiä elämässäsi, joku muu tekee ne puolestasi. Päätöksenteko ei kuitenkaan ole aina helppoa. Sitä hankaloittavat monet tekijät, kuten kognitiiviset vinoumat, tunnepohjaiset reaktiot ja liiallinen valinnanvapaus. Myös meidän persoonallisuus, sekä päätösympäristö on antamassa oman mausteensa soppaan. Mitä keinoja on oppia tekemään itsestä ketterämpi päätöksentekijä vai onko tämä...

Treenaajalle iski ylikunnon oireet, urheilija joutui keskeyttämään kautensa ylikunnon oireisiin? Sanasta ylikunto on puhuttu kauan treenipiireissä ja itselle tämä termi on särähtänyt korvaan lähes alusta asti koska mielestäni se mitä tällä todellisuudessa tarkoitetaan aina on se että kyseinen henkilö on ajautunut harjoittelun ja oman fysiikkansa suhteen ns. burnout -tilaan. Keho oireilee uupumuksesta kielivään tilaan eri tavoin: lämpöilyä, voiman puuttumista, motivaation laskua, hermoston rullaa ylikierroksilla, ruokahalu on tiessään, painon oudot heilahtelut on läsnä, hermot on jatkuvasti kireällä… Kuulostaako tuo ylikunnolta? Sanalta, joka enemmän omaan korvaan sävyttyisi siten, että kyseine...

On todella ymmärrettävää että monelle liikunnan aloittaminen voi olla iso kynnys monestakin syystä. Ulkonäköpaineet, riittävä kunto, itsensä hyväksyminen, oma kyvykkyys, pelko epäonnistumisesta tai että mitä muut ajattelee minusta on hyvin usein seikkoja, mitä olen omassa työssäni kuullut valmennettavien suusta. Ymmärrän tämän todella hyvin. Ei ole tavallista, että edelleenkin saan soittoja jossa asiakas kysyy, että voiko hakea valmennukseen vaikkei ole hyvässä kunnossa tai osaa varmaankaan salilla mitään. Vaikka juuri siksi itse tätä työtä teen, että pyrin vähentämään kynnystä aloittaa liikunta, kunkin omin resurssein ja ehdoin, rohkeutta l...

Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 6900 kieltä. Tarkkaa lukua on mahdotonta tietää ja jos tähän lisätään eri kielten murteet lukema voi lähennellä helposti lähes kymmentätuhatta. Kieli on meille myös osa identiteettiä, niin henkilökohtaisella tasolla kuin kansakunnan tasolla. Se on tärkeä osa kulttuuriperintöä ja persoonaa joilla ilmennämme itseämme. Mutta siinä missä oman kielen vaaliminen on tärkeää niin uuden, vieraan kielen opettelu on meille monella tapaa hyödyllistä. Ei varmaan yllätä että opettelemalla uutta kieltä saa meidän aivot monimuotoista jumppaa, harjoitusta jolla on lukuisia terveyshyötyjä. Mutta myös samalla uuden kielen opiske...

Mikään ei ole niin suomalaista sydäntä lähellä kuin sauna ja kunnon vihtominen! Kunnon löylyissä on vuosisatojen saatossa käyty syvällisiä keskusteluita ihmiselämän koukeroista, hoidettu sairauksia, ruokittu edesmenneitten henkiä ja tehty suuria poliittisia päätöksiä. Saunan historia ulottuu kauas vuosituhansien taakse jossa saunalla on ollut monia eri käyttötarkoituksia ja josta se on nykypäivään asti kulkenut mukanamme edelleen sen perinteisimmän tarkoitusperän säilyttäen Rentoutumisen ja “sielun hoitamisen”. Mitä kaikkea suomalaisen saunan historiaan ja löylyperinteisiin on kuulunut ja millaisia tutkittuja terveyshyötyjä löylyttelyllä on? Näistä ja paljon muuta rupatellaan lähes sauna...

9 Elämän sääntöä Jokainen meistä kulkee elämän polkuaan omalla tavallaan, valiten omat reittinsä ja ottaen oppia matkan varrelta. Joskus opit saadaan kantapään kautta, joskus niin, että itseään kokeneemmat ja viisaammat ehtivät sujauttaa ohjenuoran käteen, jotta askeleet eivät kompastelisi niin paljon. Päätin listata muutamia ajatuksia, joita olen omalla elämänpolullani omaksunut. Osan olen vahvistanut kantapään kautta, osan taas lainannut kokeneemmilta ja viisaammilta, ja hyväksi havaittuna toistanut ne. Kuten lähes kaikessa, absoluuttisia totuuksia ei ole olemassa. Nämä ohjeet ja säännöt voivat toimia osittain sinullekin, mutta joissain kohdissa saatat olla e...

Fysioterapeutti ja Psyykkinen valmentaja Tuomas Repo - mies jonka käsissä keho löytää omat tehdasasetuksensa. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus jossa keho ja mieli käyvät alituista keskustelua toistensa kanssa. Niin mielessä kuin kehossa tapahtuu miljoonia ja miljoonia autonomisia ja alitajuisia algoritmejä joiden tietoinen seuraaminen olisi mahdotonta. On kuitenkin asioita, perusasetuksia, joiden kautta ihmiskeho ja mieli operoi. Asioita, joista rakentuu toimivan, kivuttoman kehon pohjamateriaali. Tila, josta pitkän linjan fysioterapeutti Tuomas Repo puhuu kehon tehdasasetuksina. Mitä nämä tehdasetukset ovat, joita jokainen meistä voisi tarkastella omassa elämässään, sekä miten kehollemme tärkeään tasapainotilaan, homeostaasiin, pystyisi pääsemään kehoaan oike...

Lukemisen lukemattomat hyödyt - yli 10 syytä miksi tarttua kirjaan jo tänään! ‌ Olet ehkä kuullut kuuluisan lausahduksen "Lukeminen kannattaa aina," jonka kulttuurin moniottelija, kirjailija, elokuvaohjaaja ja -tuottaja, poliitikko ja diplomaatti Jörn Donner lausui Suomalaisen Kirjakerhon mainoksessa 1990-luvun alussa. Nykytutkimus tukee tätä toteamusta. Lukeminen vaikuttaa olevan monella tavalla hyödyllistä ihmiselle. Se edistää aivojen terveyttä, henkistä hyvinvointia, emotionaalista älykkyyttä sekä monia muita elämän osa-alueita. Miksi lukeminen on ihmiselle niin hyödyllistä ja onko väliä sillä, luetko e-kirjoja, äänikirjoja vai konkreettista perinteistä fyysistä painotalon tuotetta? Kurvaile mukaan kirjojen kiehtovaan maailmaan Team Ihmiskoodin kanssa ja nappaa mukaasi niin kirjasuosituksia k...

Unet ovat olleet ihmiskunnan historiassa yksi mielenkiintoisimmista asioista alkuaikojen shamanien, näkijöiden, pyhien ihmisten kuin nykyajan aivotutkimusten piirissä. On todettu, että jokainen meistä näkee unia, mutta jotkut meistä kykenevät muistamaan unia paremmin jotkut heikommin tai ei ollenkaan. ‌ Unista on kirjoitettu lukuisia teoksia unikirjojen ja eri teosten muodossa nojaten eri kulttuurien perinteisiin tai uskonnollisiin symboliikkoihin. Niistä on etsitty usein selityksiä nykyhetkeen, tai tulkittu ennusmerkkejä tulevista tapahtumista, joiden kautta esimerkiksi jotkut alkuperäiskansat tekivät päätelmiä siitä, missä olisi paras metsästysonni lähipäivien aikana. ‌ Unet ovat aivojen yksi mystisiä ja kiehtovia prosesseja, mitä se muodostaa nukkumisemme aikana. Mitä tuolloin aivoi...

Jokainen meistä on taatusti pysähtynyt joskus kuuntelemaan tuulen huminaa puissa, laineiden lempeää liplatusta tai puron solinaa pienessä joessa. Ääniä joiden kuuntelemiseen harvoin tuntuu kyllästyvän, sekä niitä kuunnellessa usein huomaa rentoutuvansa ja rauhoittuvansa. Sikäli, mikäli mitään uhkaavaa tai yllättävää muutosta ei synny ns. äänimattoon. Tätä tulee harvoin pohdittua, miksi esimerkiksi monesti vastaavan kaltaiset luonnonäänet rauhoittavat mieltä ja kehoa, tai miten kuulomme reagoi herkästi äänen muutoksiin tai vivahde-eroihin. Kuuloelimemme tulkisevat aivoille ääntä ja niiden sävyjä johon aivot reagoivat eritavoin, muodostaen välittäjäaineiksi kutsuttuja kemikaaleja, jotka taas ohjaavat osaltaan toimintaamme tai mielialojamme esim. s...

Oletko koskaan kuullut sinulle sanottavan: “Hei, muista, että et ole enää nuori. Ei kannattaisi enää tehdä tuollaista..” tai “Ei hei tässä iässä enää pysty tai kannata alkaa kokeilemaan.. voi sattua”.. Kyllä, aina voi sattua ja tapahtua. Jopa kotisohvalta noustessa voit nyrjäyttää nilkkasi kun astut lattialle unohtuneen kaukosäätimen päälle. Ja kyllä, joka hetki olet tätäkin tekstiä lukiessasi hitusen vanhempi kuin äsken. Telomeerejä puolittuu, DNA vanhenee, iho menettää kimmoisuuttaan, sarkopenia vaanii kulman takana ja taitaa iskeä juuri nyt osteoporoosikin. Kyllä, siltä se alkaa tuntua. Todellisia skenaarioita kyllä kaikki ylläolevat, mutta moni noista asioista on meidän omassa kontrollissa missä vaiheess...

Meistä tuskin kukaan selviää elämästä ilman fyysisiä kolhuja. Milloin se on haava sormenpäässä mestarikokkia leikkiessämme, milloin iso vekki polvessa kaatuessamme pyörällä suoraan asfaltille tai joutuessamme syystä tai toisesta suurempaan operaatioon leikkauspöydälle. Se on elettyä elämää, joista joskus muistona on ihossamme merkkinä arpi, iso tai pieni. Arvet syntyvät osana ihon reaktiota sattuneeseen vammaan. Arpien muodostuminen ja niiden paraneminen on riippuvaista useammastakin eri tekijästä. Kuinka ne jäävät vaikuttamaan elämäämme muunakin kuin “visuaalisena päiväkirjana”, on merkittävää. Monesti arpi voi olla vain arpi, ollen vaikuttamatta millään muulla tavoin elämään, mutta joskus niid...